Yli metsan, pellon, kirkonkellot
|
Ne kumeana kaikaa sunnuntain
|
Mustissaan oli pappi ja suku
|
Mutta joku siita haudalta puuttui kai
|
|
Vanhempi veli meni rankamettaan
|
Eika se joutanut saattelemaan
|
Isa oli toiselle antanu talon
|
Toiselle jai vaan kova maa
|
|
Kylma ja kova maa
|
Mun kotimaa, isieni maa
|
Karu kansa ja kova maa
|
Mun oma maa
|
Kuunnelkaa kun se laulaa
|
|
Kanttori veisaa kun arkussa vainaa
|
Vanhalla kirkolla siunaillaan
|
Pitkin makea on saattovakea
|
Ammien joukossa kuiskaillaan
|
|
Tuli rankakuormalla mustalla ruunalla
|
Ruumishuoneen risteykseen
|
Nahny ei kettaan, kaantyi mettaan
|
Eika se katsonut taakseen
|
|
Kylma ja kova maa
|
Mun kotimaa, isieni maa
|
Karu kansa ja kova maa
|
Mun oma maa
|
Kuunnelkaa kun se laulaa
|
|
Pantiin multiin, kotia tultiin
|
Siina se on ja se piisaa
|
Yot on oita ja paivat on toita
|
Talvella kuolleita muistellaan
|
|
Mutta illan hamarassa kumminkin
|
Silla veljella polttaa rintaa
|
Se ruusupensaan oksan taittaa
|
Pimean tullen katoaa
|
|
Kylma ja kova maa...
|
|
-----------------
|
Kova Maa
|
| Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus |
